Blackbirds 10 vuotta - Blackbirds perustettiin vahvistamaan alueen junioripolkua25.03.2021 Blackbirds United perustettiin 30. maaliskuuta vuonna 2011, eli seura juhlii 10-vuotista taivaltaan 30.3.2021. Tämän kunniaksi haastattelimme seuran historiassa keskeisiä hahmoja useampaan juttuun, joissa muistellaan seuran tapahtumia perustamisesta tähän päivänä sekä hieman tulevaisuuteenkin. Mustarastaiden 10-vuotista liitoa juhlistetaan jäsenten kesken sitten, kun koronatilanne sen meille sallii.
Blackbirds United on syntynyt KeBan, SC Kaneetin ja Deriuksen fuusiona keväällä 2011. Saimme kunnian haastatella Antti Määttää ja Jore Tallusta, jotka olivat keskeisessä roolissa Blackbirdsin perustamisessa. Keravalaisessa salibandyssa erottui 2010-luvulle siirryttäessä kaksi salibandyyn keskittynyttä seuraa, jotka olivat hyvin erilaisia keskenään. KeBa, eli Keravan Bandy oli fokusoitunut enemmän junioriseuraksi ja SC Kaneetti taas oli enemmän aikuisten seura, jolla oli hyvin menestynyt edustusjoukkue miesten Divarissa. Lisäksi fuusiossa oli mukana tuusulalainen Derius, joka toimi pääasiassa Jokelan alueella. Ajatus KeBan ja SC Kaneetin yhdistymisestä lähti käyntiin, koska yhteinen tahtotila oli saada Keski-Uudenmaan alueelle vahva salibandyn erikoisseura, jossa oli junioripolku kerhotasolta edustusjoukkueeseen asti.
– Yksi yhdistymisen ajatus oli saada Keravalle ja Keski-Uudellemaalle seura, jossa olisi myös selkeä oman kylän vaihtoehto ja kehityspolku korkeammille aikuisten sarjatasoille tähtääville pelaajille, KeBan puheenjohtaja Antti Määttä komppaa Tallusta ja lisää, että olosuhdeasioissa yhdessä tekeminen voisi viedä asiaa paremmin eteenpäin. Perustaminen tapahtui GustavelundissaEnsimmäiset vakavat keskustelut seurojen yhdistymisestä alkoivat syksyllä 2010. Fuusiota lähtivät edistämään SC Kaneetin puheenjohtaja Jore Tallus, Deriuksen Rauno Luiro sekä KeBan puheenjohtaja Antti Määttä. Kaikilla oli lisäksi taustalla useita ihmisiä omista seuroistaan. Seurat tunnustelivat mukaan myös muita alueella toimivia seuroja. – Kun KeBa saatiin loppuvuodesta mukaan, neuvottelut yhdistymisestä alkoivat toden teolla tammikuussa 2011. Mukana neuvotteluissa oli jokaisesta seurasta 3-5 henkilöä Deriuksen Rauno Luiron, KeBan Antti Määtän ja allekirjoittaneen johdolla. Alussa kokoonnuttiin kaksi kertaa kuussa ja loppuvaiheessa tiuhemmalla tahdilla, Tallus kertoo.
Kuvassa uutinen seuran uudesta logosta, joka on säilynyt näihin päiviin saakka. Kolmen hyvin erilaisen seuran yhdistäminen ei ollut helppoa. Tallus muistaa, että yksi iso pohdinnan aihe oli myös, että perustetaanko kokonaan uusi seura vai siirtyykö toiminta jonkun seuran alle. Fuusion mahdolliset uhat ja mahdollisuudet perattiin keskusteluissa tarkkaan. – Kolmen hiukan erilaisen seuran yhdistämisessä yhden katon alle nähtiin kuitenkin enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia, Määttä sanoo. – Ainoana isona uhkana nähtiin harrastuspaikkojen puute, joka sitten konkresitoitui pahimmalla mahdollisella tavalla keväällä 2014, Tallus muistelee Keravan Kurkelassa sijainneesta salibandyhallista luopumista, joka heikensi alueen olosuhteita merkittävästi. Uusi seura, Blackbirds United sai alkunsa 30.3.2011 perustamiskokouksessa, joka pidettiin Gustavelundissa. – Kun olimme päättäneet uuden seuran perustamisesta ja yhdistymisen perusperiaatteet oli sovittu, kokoonnuimme kolmen seuran aktiivitoimijoiden kesken Kokoushotelli Gustavelundiin, jossa Blackbirds perustettiin. Prosessi oli mielenkiintoinen ja positiivisessa mielessä haastava, Määttä kertoo. – Nimiehdotuksia tuli runsain mitoin, mutta jo heti alkupuolella jätettiin suosiolla kaikki Keski-Uusimaa aiheiset nimiehdotukset sivuun. Jostain se putkahti esille Uudenmaan maakuntalinnun Mustarastaan kautta, Tallus kertoo taustaa nimeen liittyen. 10 vuoteen mahtuu monenlaisia hetkiäSekä Tallus että Määttä ovat tehneet valtavan määrän töitä keravalaisen salibandyn eteen. Molemmat ovat olleet Blackbirdsin toiminnassa perustamisen jälkeenkin. – Mieleenpainuvimpia muistoja ja hetkiä minulla on, kun olen päässyt toimimaan lasten ja nuorten kanssa salibandykentillä valmentajana. Riemun ja ilon kiljahdukset, pettymysten käsittely hävittyjen otteluiden jälkeen ja niistä uudelleen innostuksen syntymisen näkeminen, Määttä kertoo. – Myös useat turnausreissut lasten ja nuorten kanssa valmentajana on jääneet mieleen. Huonoja hetkiä on todella vaikea löytää. Ehkä eniten minua on harmittanut tilanteet, kun oma valmennettava on lopettanut / joutunut lopettamaan harrastuksensa syystä tai toisesta.
Kuvassa Antti Määtän valmentama -97 syntyneiden poikien joukkue. – P98-ikäluokan tarina vuosina 2011-2014. Vaikka menestystä tuli SM-kullan ja SM-hopean sekä aluemestaruuden muodossa, niin kaiken kaikkiaan koko kolmen vuoden rupeama oli hienoa aikaa iloineen ja suruineen. Sieltä voisi nostaa esille yhden monista hienoista hetkistä. Keväällä 2013 C2-sarjan ensimmäisessä SM-finaalissa täpötäydellä Kerava areenalla (438 katsojaa) Tapanilan Erää vastaan voittomaali viimeisellä minuutilla ”räjäytti” koko hallin, Tallus fiilistelee. – Ehdottamasti suurin takaisku oli Kerava Areenan salibandytoiminnan loppuminen keväällä 2014. Se kosketti isosti seuraa ja myös henkilökohtaisesti se riipaisi erittäin syvältä. Oli erittäin hieno ja tunteellinen hetki, kun astelin ensimmäistä kertaa elokuussa 2017 Kurkelan koulun liikuntasaliin, joka on tehty salibandyn ehdoilla. Olin jo vaipunut siihen epätoivoon, ettei elinaikanani saada Keravalle kunnallista salibandykenttää. Salibandy ja Blackbirds ovat edelleen osa molempien elämääKeBassa puheenjohtajuuden lisäksi Määttä valmensi poikansa lahjakasta -97 ikäluokan joukkuetta myös Blackbidsissä alkuvuodet. Pikkuhiljaa hän jättäytyi sivuun, mutta tänä päivänä häneen saattaa törmätä hallilla seuraamassa nuoremman pojan edesottamuksia. – Meidän perheen nuorin lapsi pelaa Blackbirdsin 08-poikien joukkueessa ja itse olen keskittynyt siihen vanhempien tärkeimpään rooliin, eli kannustamiseen, kuskaamiseen ja kustantamiseen. Määttä oli aikoinaan iso tekijä Klondyken salibandyhallin saneerauksessa sekä toiminnan pyörittämisessä. Lasten harrastusolosuhteet ovat hänelle tänä päivänäkin tärkeä aihe, jota hän pyrkii edistämään Keravalla luottamustoimiensa kautta. – Liikuntaolosuhteiden kohentaminen on edelleen minulle tärkeää ja mielenkiintoista. Olenkin ollut viime vuosina Keravan paikallispolitiikassa mukana edistämässä näitä asioita mm. vapaa-aika- ja hyvinvointilautakunnassa sekä liikuntajaostossa, Määttä kertoo ja mainitsee olevansa myös tulevissa kuntavaaleissa ehdolla. 54-vuotias Tallus puolestaan on viime vuosina keskittynyt oman hyvinvoinnin edistämiseen ja jättänyt salibandyhommia hieman taka-alalle. – Kyllähän salibandy on edelleen tosi tärkeää, vaikka en enään ole kovin aktiivisesti mukana seuratoiminnassa. Olen ollut Miesten edustuksen kotipelivastaavana ja ainakin toistaiseksi se on sopiva rooli ajankäytön kannalta. Teksti: Ossi Aho |
